perjantai 8. heinäkuuta 2011

Kotimaata kohti

Lajittelen pyykkiä yläkerrassa. Pestävää on paljon, sillä olen pian lähdössä lasten kanssa Suomeen kesän viettoon. Mukaan on otettava vaatteita sekä helteisen että kylmän kesän varalle. Lähdön ajatteleminen saa perhoset lentelemään vatsassani. En ole käynyt Suomessa vuoteen. Tuntuuko kaikki heti tutulta vai tunnenko itseni jo ulkopuoliseksi?

Ajatukseni keskeytyvät, kun siivoojamme tulee kysymään mitä alakerrassa lojuville tyhjille pahvilaatikoille pitäisi tehdä. Siivoojamme on kotoisin Perusta ja hän on asunut Amerikassa jo lähes kymmenen vuotta.

Kerron hänelle innoissani, että olemme kohta lähdössä Suomeen ja miten tärkeä matka meille on. Emme ole nähneet monia läheisiämme vuoteen ja lasten suomen kielikin kaipaa jo pientä elvytystä. Siivojamme on iloinen puolestamme, mutta huomaan surun häivähtävän hänen kasvoillaan.
- En ole nähnyt vanhempiani sen jälkeen, kun muutin tänne. Se ei ole mahdollista, lentoliput ovat niin kalliita, hän toteaa alakuloisesti.

Monien maahanmuuttajien tavoin myös meidän siivojamme lähettää suuren osan tuloistaan kotiin sukulaisilleen. Rahalähetykset hyödyttävät perhettä enemmän kuin tyttären lyhyt lomavierailu.

Monilla kotimaassa käynnin esteenä on myös laiton maahanmuutto tai maahan jääminen sen jälkeen, kun laillinen työviisumi on mennyt umpeen. Tiukentunut maahanmuuttopolitiikka on vaikeuttanut viisumien ja green cardien saamista entisestään. Moni on ollut jonossa vuosia uskaltamatta poistua maasta. Pelko takaisin pääsystä erottaa paremman elämän perässä Yhdysvaltoihin muuttaneet nuoret vuosiksi perheistään.

Siivojamme tarina on surullinen, enkä saa sitä mielestäni. Olisinko itse valmis jättämään kaikki rakkaani niin lopullisesti kuin hän on tehnyt? Olisinko valmis siihen, jos tietäisin, että Suomessa asuvien läheisteni hyvinvointi olisi kiinni minun heille lähettämistä tuloista?

Olen iloinen, että minun ei tarvitse vastata. Olen onnellinen, että hetken päästä astun vanhan kotimaani maan kamaralle ja näen rakkaat vanhempani, sukulaiseni ja ystäväni. Olen etuoikeutettu, että loman päättyessä saan myös palata takaisin.

Hyvää kesää kaikille! Kuulumisia muuttomatkalta jälleen elokuussa.