Sunnuntai-iltana puhelin soi. Mieheni vastaa siihen ja kuuntelee viestin vakavana. Kyseessä on High Schoolin nauhoitettu tiedote. Tällä kertaa rehtori ei muistuta vanhempainillasta eikä muuttuneista koulun aikatauluista. Hänellä on paljon surullisempaa asiaa. Viikonloppuna eräs koulun oppilaista on kuollut. Meitä vanhempia kehotetaan puhumaan asiasta etukäteen lastemme kanssa.
Tyttäremme ovat jo kuulleet uutisen facebookissa. He vaikuttavat järkyttyneiltä, vaikka eivät tyttöä tunteneetkaan. Mieleeni nousee useita mahdollisia kuolinsyitä, joista auto-onnettomuus on täällä yleisin.
Illalla toinen tyttäristäni kertoo, että heidän ikäisensä 15 -vuotias tyttö on tehnyt itsemurhan. Se käy ilmi facebookiin perustetun muistoryhmän kirjoituksista. Tytöt epäilevät syyksi koulukiusaamista.
Lasten mentyä nukkumaan mietimme mieheni kanssa, että mitä se tarkoittaa koulussamme, jos huhut pitävät paikkaansa. Viimeaikaiset itsemurhaan johtaneet kiusaamistapaukset ovat saaneet valtavasti huomiota mediassa. Tapausten oikeustutkinta on ulottunut kiusaajista koulun viranomaisiin.
Seuraavana päivän kuitenkin selviää, että teon syyt ovat jossain muualla. Tyttö on ollut koulussa suosittu ja aina iloinen. Hänen tekonsa on tullut ystäville ja perheelle yllätyksenä.
Keittiössä välipalaa syövä tyttäreni ei halua puhua asiasta enempää ja vaikuttaa olevansa kunnossa. Samoin sanoo tytöistä vanhempi. Hän hymyilee ja jatkaa tyynesti läksyjensä tekemistä huoneessaan. He ovat puhuneet asiasta jo koulussa.
Tytön kohtalo on vain yksi monesta, sillä nuorten itsemurhien määrä on Yhdysvalloissa nousussa. Se on jo kolmanneksi yleisin nuorten kuolinsyy. Hälyttävää on myös se, että tekijät ovat yhä nuorempia, jopa vain 10 -vuotiaita.
Illalla en saa unta. Tapaus on järkyttänyt minua. Ajattelen tyttöä, hänen perhettään ja ystäviään. Minun on vaikea ymmärtää sitä, että kukaan ei aavistanut mitään. Tunnemmeko niin huonosti oman lapsemme? Näenkö itse lapseni kokonaan vai katsonko vain pinnalle? Huomaanko ajoissa, jos hän onkin sisältään hauras?
Minua pelottaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti